PHARMADATA 30 VUOTTA – Vesa Vierros: ”Pharmadata syntyi vauhdittamaan apteekkialan ohjelmistokehitystä”

Pharmadata juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi haastattelimme kahta pitkäaikaista työntekijäämme; Kehitysjohtaja Vesa Vierrosta ja myyntijohtaja Juha Aintilaa. Muistelimme yhdessä menneitä ja loimme katsauksen tulevaan.

Pharmadatan Vesa Vierros sai 30 vuotta sitten tehtävän kehittää apteekkialalle uusi tietojärjestelmä ja murtaa Nokia Datan yksinvalta alan it-markkinoilla. Vierros on viihtynyt vuosikymmenet Pharmadatassa, koska kokee työnsä mielekkääksi. ”Kehitämme ohjelmistoja, jotta apteekkityö olisi helpompaa, tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Tämä antaa itselleni virtaa. On mukava huomata, että pystyy vastaamaan ihmisten toiveisiin.”

Kun Vesa Vierros aloitti kolmekymmentä vuotta sitten Pharmadatan ensimmäisenä työntekijänä, vastasi hän viime kädessä kaikesta yhtiön toiminnasta. Jos oli jokin ongelma, Vierroksen piti se ratkaista. Etenkin apteekkien ohjelmistopäivitykset 1990-luvun alussa ovat jääneet hänelle mieleen käänteikkäinä kokemuksina aikana, jolloin tietoliikenneyhteydet olivat hitaita ja takkuisia.

”Samaa puhelinlinjaa käytettiin moneen asiaan, yhteys palvelimeen oli usein työn ja tuskan takana. Kesällä palvelimia meni usein rikki ja niitä piti korjailla.”

Ohjelmistoversiot toimitettiin apteekeille aluksi nauhoina. Niiden jälkeen siirryttiin käyttämään levykkeitä.

”Minulla oli kotonakin levykekopiointikone, joka jyskytti meillä läpi koko joulun. Oli siinä vaimolla ihmettelemistä. Levykkeet lähetettiin sitten postissa apteekeille. Tänä päivänä elämä on aika paljon helpompaa, kun verkkoyhteydet joka paikkaan toimivat”, Vierros muistelee.

Eroon monopolista!

Miksi Pharmadata sitten perustettiin? Vierros, jos kuka, tietää vastauksen.

”Alun perin kyse oli Apteekkariliiton ja Yliopiston apteekin yhteisestä pöytälaatikkoyrityksestä, jonka tarkoituksena oli hoitaa vaativat it-hankkeet yhdessä. Minä olin aluksi Apteekkariliiton it-päällikkö.”

Nokia Data ja sen valmistama uusi, uljas Mikro Mikko 2 -ohjelmisto huseerasivat yksinvaltiaana alan markkinoilla. Monopolista haluttiin päästä eroon.

Alan toimijat eivät myöskään olleet tyytyväisiä sen aikaiseen ohjelmistokehitykseen. Odotukset tietotekniikkaa kohtaan olivat suuret. Atk:sta haluttiin enemmän irti. Alan ohjelmistot lähtivät liikkeelle lääkekorvauslaskennasta. Mukaan haluttiin liittää esimerkiksi kassajärjestelmä ja varastonhallinta.

”Ala kaipasi vauhtia kehitykseen. Pharmadatan perustamiseen lähdettiin voimalla ja innokkaasti. Rahoituksen saimme turvattua Apteekkariliitolta”, Vierros kertoo.

Apteekkiala on aikainen lintu it:ssa

Apteekkiala siirtyi poikkeuksellisen varhain tietokoneaikaan. Lääkkeiden suorakorvausmenetelmä vaati aluksi apteekin henkilökunnalta paljon manuaalista työtä. Kela halusi tehostaa apteekkien toimintaa ja kannusti apteekkeja tietokoneiden hankintaan.

”Vuosien varrelle on mahtunut monennäköisiä käänteitä. Tuotteet olivat aikansa lapsia, ja ne vanhenivat melko nopeasti vaikka olivat kalliita.”

Vierros aloitti työssään heinäkuussa 1989. Toimisto oli Apteekkariliiton tiloissa Pikku Roballa. Tehtävänä oli vaatimattomasti lähteä kehittämään alalle uutta tietojärjestelmää. Nykyisin Vierros on Pharmadatan kehitysjohtaja ja hänen roolinsa on ylläpitää Salix-apteekkijärjestelmää.

”Töissä oli ensimmäisinä päivinä aivan hiljaista, kun ihmiset olivat vielä lomalla. Siinä piti sitten keksiä, mitä lähtee tekemään, kun mitään projektia ei ollut vielä olemassa”, Vierros kertoo ja hymyilee.

Runsaan vuoden kuluttua Pharmadatalla oli kuitenkin ensimmäinen pilottiapteekki, Vuosaaren apteekki. Sillä ei ollut aiemmin ollut käytössään lainkaan tietokoneita eli pilottiapteekki siirtyi manuaalivaiheesta suoraan tietokoneaikaan.

Vierroksen mukaan yhtiö teki alkutaipaleella valtavasti töitä virheiden vähentämiseksi ja luotettavuuden lisäämiseksi. Salix-ohjelmistoa saatiin rakennettua jatkuvasti paremmaksi ja lisätoiminnallisuuksia saatiin liitettyä ohjelmistoon mukaan.

”Osasikohan kukaan tuolloin kuvitella, että Salix-järjestelmä kestää 30 vuotta? Ja kyllä se varmasti kestää vielä toisetkin 30 vuotta, jos apteekit haluavat sitä käyttää.”

30 vuotta mielekkään apteekkityön puolesta

Kolmekymmentä vuotta on vierähtänyt Vierroksen mukaan nopeasti. Muutos tietotekniikka-alalla on ollut käsittämätön – koko ajan on tullut uusia asioita ja uutta opeteltavaa, yksikään työpäivä ei ole ollut samanlainen. Tietoliikenneyhteyksien nopeutta tänä päivänä kukaan tuskin osasi ennustaa kolmekymmentä vuotta sitten.

Mikä sitten työssä motivoi Vierrosta edelleenkin? Mikä on saanut hänet viihtymään työssään vuosikymmenet?

”Jollain tavalla meillä Pharmadatassa koetaan, että työstämme on alalle hyötyä. Monet asiat ovat alan työntekijöille helpompia, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kehitämme ohjelmistoja, jotta apteekkityö olisi helpompaa, tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Tämä antaa itselleni virtaa. On mukava huomata, että pystyy vastaamaan ihmisten toiveisiin.”

Myös asiakkaat saavat Vierrokselta lämpimät kiitokset

”Harvalla ohjelmistotalolla on yhtä hienoja asiakkaita. Apteekkien kulttuuriin on rakennettu hyvä asiakaspalvelu. Ne osaavat aina katsoa asioita ihmisten näkökulmasta. Henkilöstön omistautuminen työlleen on ylipäätään tällä alalla hienoa.”

PHARMADATA 30 VUOTTA – Juha Aintila: ”pd3:n synty oli käännekohta alalle”

Pharmadata juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi haastattelimme kahta pitkäaikaista työntekijäämme; Myyntijohtaja Juha Aintilaa ja kehitysjohtaja Vesa Vierrosta. Muistelimme yhdessä menneitä ja loimme katsauksen tulevaan.

Pharmadatan myyntijohtaja Juha Aintila pyöräilee kotoaan Kirkkonummelta töihin aina, kun se on mahdollista. 32 kilometrin matka taittuu keveästi, koska töihin on kiva tulla. ”Meneillään on paljon asioita, joiden edistymistä odotan innolla. Hienoimmillaan olemme tehneet myös sellaista, josta muu maailma on ottanut opikseen.” Kysyimme Aintilalta Pharmadatan historiaan ja yhtiön näkymiin liittyviä, kiperiä kysymyksiä. Aintila aloitti työt Pharmadatassa elokuussa 2000.

Mitkä ovat mielestäsi kolme merkittävintä käännekohtaa Pharmadatan historiassa?

 ”eResepteihin siirtyminen oli valtava ponnistus koko alalle ja tietoteknisesti iso tuotekehityksellinen loikka. Sen eteen tehtiin vuosia valtavasti töitä, jotta kokonaisuus saatiin toimimaan.”

”Pharmadatalle merkittävä asia oli myös päätös alkaa toimittaa laitteita asiakkaillemme. Laitemyynti on epämuodikasta, pienikatteista liiketoimintaa, jota juuri kukaan ei halua tänä päivänä tehdä – yritykset haluavat panostaa ohjelmistoihin ja palveluihin. Mutta jotta kokonaisuus toimisi, myös laitteiden täytyy toimia. Yksikään softa tai palvelu ei toimi ilman laitteita. Oli suuri päätös alkaa hoitaa koko prosessi asiakkaille niin, että myös ohjelmistoja pyörittävät tietokoneet toimivat apteekeissa. Servereitähän me emme enää pd3:n myötä toimita apteekeille, kun kaikki pyörii turvallisesti konesalissa.”

”Kolmas valtavan iso asia Pharmadatalle oli päätös alkaa tehdä pd3:ea – kehittää täysin uudenlaista, nykyaikaista tietojärjestelmää alalle. ”

Mitä tämän päätöksen takana oli?

”Suomen apteekkariliitto SAL, Pharmadatan hallitus sekä ulkopuoliset asiantuntijat yhdessä johtivat päätöstä. Työ alkoi vuonna 2008 syksyllä. Siihen, että uusi nykyaikainen ohjelmisto oli iskukunnossa, meni lähes viisi vuotta. Päätös lähteä tekemään uutta pd3-järjestelmää oli käännekohta. Järjestelmä erosi tekniikaltaan ja ajatusmaailmaltaan täysin vanhoista järjestelmistä.”

Mikä apteekkialan it-markkinoilla on mielestäsi erityistä?

”Järjestelmäprojektien laajuus ja tekniset vaatimukset ovat yhtä suuret kuin muillakin toimialoilla, mutta resurssit toimittaa niitä ovat aivan toiset kuin esimerkiksi metsäteollisuudessa. Budjettimme ovat erisuuruiset, käsiä toteuttamassa järjestelmäasioita on rajallisesti. Mutta intohimo on suurta.”

Mitä pd3:lle tällä hetkellä kuuluu ja miltä tulevaisuus näyttää?

”Olemme päässeet hyvään plaaniin – vauhtia on nyt hyvä lisätä, kun pohjalla olevat asiat ovat kunnossa. Järjestelmä kehittyy ja tuomme pd3:een jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Harmi vain, etten voi paljastaa, mitä kaikkea uutta ja ihmeellistä seuraavaksi on tulossa…”

”Suuri kehitys ohjelmistossa ylipäätään on tapahtunut siinä, miten järjestelmä mukautuu eri tilanteisiin ja osaa ehdottaa erilaisia asioita ja varoittaa sudenkuopista.”

Kierrät työssäsi jatkuvasti ympäri Suomea ja keskustelet asiakkaiden kanssa. Millaisia huomioita olet kentällä tehnyt?

”Koska Pharmadata on SALin omistuksessa, olemme vähän niin kuin koutsin lapsi. Emme pääse helpolla, sillä omaa ei saa lelliä. Meistä pidetään paljon, mutta vaatimustaso on kova.”

”Saamme myös asiakkailtamme paljon ideoita. Varsinkin viime aikoina erilaiset kehitysideat ja -mallit ovat lähteneet lentoon. Etsimme uusia toimintamalleja aktiivisesti.”

Miten Pharmadatan tuotteet pärjäävät kansainvälisessä vertailussa?

Hienoimmillaan olemme tehneet sellaista, josta muu maailma on ottanut opikseen. Esimerkiksi pd3 on ollut maailmanlaajuisestikin hyvin edistyksellinen ja nykyaikainen. Norjassa on nykyisin samalla ajattelumaailmalla ja työkaluilla tehty järjestelmä käytössä.”

Mikä on ollut Pharmadatan toimintafilosofia vuosien saatossa?

”Haluamme, että ihminen saa tehdä mahdollisimman hyvin omaa työtään ja edistää hyvän hoidon toteutumista. Päämäärämme on, ettei ihmisen tarvitsisi ajatella järjestelmää vaan lääkehoitoa ja asiakasta. Ajattelemme aina ihmistä – emme it:tä.”

Mikä sinua motivoi työssäsi?

”Hyvät asiakkaat ja työyhteisö. Minusta on joka aamu mukava mennä töihin. Meneillään on paljon asioita, joiden edistymistä odotan innolla. Työ on oppimista ja oman työn kehittämistä.”

”Olen nykyisin ihan eri firmassa töissä, kuin minne 20 vuotta sitten tulin töihin. Taisin tuolloin olla Pharmadatan yhdeksäs työntekijä. Nyt meitä on 47.”

Olet opiskellut proviisoriksi. Mikä alassa veti puoleensa?

”Olisin voinut yhtä hyvin lähteä tekniselle alalle. Luonnontieteet ja tekniikka ovat intohimojani. Nykyisessä työssäni yhdistyvät onneksi nämä molemmat. Olen toki käynyt paljon kursseja, mutta käytäntö on opettanut minulle tietotekniikkaa. Pitkät illat olen kontannut apteekkien pöydän alla laitteita asentamassa.”

Mikä on rakkain harrastuksesi?

”Ehdottomasti pyöräily. Huhti-lokakuussa oikeastaan kaikki vapaa-aikani menee jollain lailla pyöräilyn parissa. Omistan maantie-, rata- sekä maastopyörän. Töissä käytän myös Pharmadatan duuni-Jopoa.”

Paljonko kertyy vuodessa ajokilometrejä?

”Asun Kirkkonummella, joten työmatka yhteen suuntaan on 32 kilometriä. Vuodessa pyöräilykilometrejä tulee kaiken kaikkiaan noin 7 000, joista noin 3000 tulee työmatkoista.”