Sukupolvet vaihtuvat – Salix lähtee, Omapd jatkaa

Monen apteekkilaisen tuttu, Salix-järjestelmä, jää historiaan maaliskuun lopussa. Se on ollut tärkeä askel apteekkien digitalisoitumisessa. Tämän päivän järjestelmältä vaaditaan sujuvaa käytettävyyttä ja luotettavaa tietoturvaa.

”Nopeus, selkeys, loogisuus. Ja tietenkin se, että järjestelmä toimii”, Hietalahden apteekin farmaseutti Katja Armanto listaa hyvän apteekkijärjestelmän ominaisuuksia.

”Apteekin työn helpottaminen ja luotettavuus”, Pharmadatan kehitysjohtaja Vesa Vierros jatkaa.

Armanto on tuore apteekkilainen ja apteekkijärjestelmien käyttäjä. Hän valmistui farmaseutiksi viime vuoden elokuussa.

Vesa Vierroksella puolestaan on 35 vuoden kokemus apteekkijärjestelmistä. Hän on ollut kehittämässä Pharmadatan ensimmäistä ohjelmistoa Salixia, jonka taival päättyy maaliskuun lopussa. Samaan aikaan myös Vierros jää eläkkeelle.

Omapd:n käytön oppi helposti

Armanto ja Vierros tapaavat Hietalahden apteekissa, joka siirtyi syyskuussa Pharmadatan Omapd:n käyttäjäksi. Kuukautta aiemmin Armanto aloitti työnsä Hietalahdessa.

Armanto oli ehtinyt käyttää Omapd:n edeltäjää pd3--järjestelmää kolmen kuukauden verran, joten vanhoja tottumuksia esimerkiksi näppäinkomentojen käyttöön ei ollut ehtinyt syntyä.

”Tottuneemmille käyttäjille vanhoista komennoista pois opettelu tuotti ehkä enemmän työtä”, Armanto sanoo.

Hänen mielestään Omapd:n käytön oppi helposti. Järjestelmä on visuaalinen ja jos käytössä on tullut vastaan ongelmia, ne on saanut ratkaistua suurimmaksi osaksi itsenäisesti. Käytön helppous näkyy Armannon mukaan myös siinä, että vuokrafarmaseuttien perehdyttäminen Omapd-järjestelmään on ollut helppoa.

”Omat työpöydät eri tehtäviin, kuten reseptin toimitukseen, kuorman vastaanottoon ja tilausten toimittamiseen ovat hyvä juttu”.

Myös apteekin oma Teams saa Armannolta kehuja. Se helpottaa tiedonkulkua eri vuoroissa työskentelevien välillä.

Farmaseutti Katja Armanto ja Pharmadatan Vesa Vierros pohtivat Hietalahden apteekissa apteekkityön ja apteekkijärjestelmien muutoksia.

Tietoliikenteen alku oli iso askel uuteen

Apteekkijärjestelmät ovat ottaneet isoja harppauksia niiden syntyvuosikymmenen 1990-luvun jälkeen. Yksi keskeinen muutos on tietoliikenne. Tämä nykyisin tavallinen asia ei todellakaan ollut arkea Salixin alkuvuosina.

”Salix hoiti aikanaan kaiken sen, mitä voitiin tehdä apteekin sisällä. Siksi tietoturvakaan ei ollut mikään ongelma. Jos apteekeissa joku asia kiinnosti murtautujia, niin se oli huumehylly, ei apteekin data”, Vesa Vierros sanoo.

Salixia käyttäneet apteekit säilyttivät palvelintaan omissa tiloissaan. Omapd toimii pilvipalvelussa eikä yksittäisen apteekin tarvitse huolehtia palvelimen säilyttämisestä lukitussa, tietoturvallisessa tilassa tai suojata palvelinta tulipalolta.

”Keskitetty konesali on tämän päivän ratkaisu ja antaa vahvan pohjan tietoturvalle”, Vierros sanoo.

1990-luvulla toimitustiedot vietiin levykkeellä Kelaan

Vierros muistelee, kuinka 1990-luvulla edistyneintä tietoliikennettä oli reseptien toimitustietojen vieminen levykkeellä Kelaan. Myös hinnastojen ja ohjelmistojen päivitykset tulivat apteekkeihin levykkeillä ja magneettinauhoilla.

 ”Ennen Salixia apteekkitukuille tehtiin tilauksia akustisella modeemilla. Se laitettiin puhelimeen kiinni ja puhelimen päästä kuuluva modeemin vastausääni ilmoitti, menikö tilaus läpi vai ei. Äänestä oli välillä vaikea päätellä, kuinka tilaukselle oli käynyt”.

Tietojärjestelmien kehitys ja toimintatapojen muutos on Vierroksen mukaan vaikuttanut etenkin farmaseuttien työhön. Vielä ennen suoratoimitusta apteekin tekniset työntekijät tekivät yleensä reseptin hinnoittelun. Nykyisin sähköinen lääkemääräys edellyttää, että farmaseutti hoitaa kaiken reseptinkäsittelyn.

Hietalahden apteekin farmaseutti Katja Armanto ja Pharmadatan Vesa Vierros apteekin lajitteluhuoneessa.

Apteekkarit aktiivisia digitalisoitumisen vauhdittajia

Vierros ajattelee, että Pharmadatan perustaminen oli aikanaan viisas päätös apteekkareilta ja Apteekkariliitolta. Apteekkarit ovat olleet vuosikymmenien ajan aktiivisia alan digitalisoitumisen edistäjiä.

”Toisinkin olisi voinut olla, koska tietojärjestelmiin panostaminen vaatii resursseja. Apteekit ja apteekkien tietojärjestelmät ovat kuitenkin pystyneet hyvin vastaamaan kaikkiin viranomaisten odotuksiin”.

Apteekit ja niiden toimintaympäristö ovat muuttuneet huomattavasti Salixin ensiaskelista vuonna 1991 tämän päivän Omapd-järjestelmään tultaessa. Millaisia odotuksia Katja Armannolla on apteekin tietojärjestelmälle tulevaisuudessa?

”Nopeus ja selkeys ovat isoimmat toiveet. Tietoturvaan pitää tietysti voida luottaa. Toiveena on myös, että tiedonhaku lääkeneuvontaan on helppoa ja tiedot helposti saatavilla.”

Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa

Kaikki artikkelit